Niin, menin sitten kampaajalle. Harmi ettei koko kampaajakäynti eikä mikään siihen liittyvä saanu aikaan läheskään samanlaista iloa ko se, että uskalsin ylipäätään soittaa sinne. Mutta no, onneksi aina voi lohduttautua sillä, että kasvaa se tukka takasin.
Here, have a bad picture of shoe shiners in the Grand Central Terminal. Seems like they didn't have very good day, either.
3 comments:
Shoeshiners!
Joo Unnas
Kuulostaa niin siisteilta teikan seikkailut! Ja believe me, tiedan milta tuntuu ku harhailee monta tuntia loytamatta paikkaan johon olisi pitanyt olla helppo menna. Kuulostaa liianki tutulta. Ja lisaa siihen paalle viela se, etta Intiassa ei kukaan puhu kunnolla englantia. :D
Shoe shiners oli vau, täällä niitä jopa vielä on. Ei niillä tosin kai mee enää ihan niin hyvin entä ennen, mut no. On silti.
Ja Iisa, ai mun seikkailut kuulostaa siisteiltä, entä sit sun ja Henkan! :D Stalkkaan sun blogia lakkaamatta, on hurjan mielenkiintosta lukea teidän matkasta. Hyvä että teillä menee siellä nyt paremmin, se perjantai 13. päivän kertomus oli ihan kammottava. Terveiset Henkallekkin!
Post a Comment