"Dear Nature,
could you please make up your mind already. We were really counting on you on this one, so could you please promise this to be the very last cold spell in spring. We'd really appreciate it.
With love,
a really angry customer."
Bussissa kuuntelin Hitchhiker's quide to the galaxya, se sentään toi vähän paremman mielen, se on niin kerrassaan mainio. Ja tunnen suurta sympatiaa kaikkia teitä pyöräilijöitä kohtaan, I really do.
Iltapäivällä päätin vihdoin ottaa selvää siitä kookospähkinästä.
Eikö teistäkin ole melko ihmeelistä, että tuollanen kolme kertaa minun nyrkkini kokoinen, rosoinen ruskea puikula, jonka sisällä hölskyy, on todella pähkinä ja se todella kasvaa jossakin ja vieläpä puussa! Olin hurjan innoissani sen kanssa ja kun noudatin tunnollisesti mulle annettuja ohjeita, niin sain kuin sainkin sen lopulta palasiksi.
Tuntu kamalalta hakata pähkinä-poloista vasaralla. Sisällä oli suuren suuren pyöreän mantelin näköinen asia, ja minä olin juuri murskannut ja hajottanut sen kodin, sen ainoan turvan! Ja vieläpä porannut siihen ties millä muutaman reiänkin. Kaikessa rauhassa sen elo siellä sujui, kunnes tulin minä ja murskasin sen kuoren ja runtelin sen kaikki mahdolliset aikeet leppoisasta loppuelämästä. No, pian pääsin kuitenkin enimmistä tunnontuskista, sillä halkaistuani itse pähkinän, huumaava kookoksen tuoksu pääsi valloilleen keittiössä.
Nyt vasta ymmärrän, että kaikkien kookosta sisältävien tuotteiden käärepakkausten tai purkkien tai tölkkien kuvat on todella sitä miltä kookos oikeasti näyttää. Tosin kun leikkasin palan pienemmästä irronneesta palasesta sain pian selville, että kaikki nämä kookosta sisältävät tuotteet ei kyllä ainakaan maistu niin hyvältä kuin oikea kookos. Jopa tavalliset kookoshiutaleet on jotenkin vähän ummehtuneita tuohon verrattuna. Sain tosin vähän mahani kipeäksi, mutta se tuskin oli pelkästään kookoksen syy.
Siispä, kookospähkinä oli hyvä kokemus. Suosittelen muillekin, varsinkin heille joilla on sisäisiä aggressioita. Varmasti maailma olisi melkolailla rauhallisempi paikka jos aggressioihmisille järjestettäisiin kookosterapiaa. Paitsi kookosten maailma.
Nyt pitäisi vain keksiä mitä kookoksesta voisi tehdä. Kaikki hyvät ideat otetaan ilolla vastaan.
Ai, ihmettelitte tuota otsikkoa? Well, ahem. The other half was so nicely shaped, so.. Here you go, the coconut cat.
Neither cats nor coconuts (from the state they already were in) were harmed.
2 comments:
Maaret-chan~ 83 *vilkuttaa vimmatusti* Löysin minäkin viimein tänne ja on kyllä kaikin puolin hurmaava paikka, täällä käynkin visitoimassa useamminkin ettei Maaret-vieroitusoireet pääse yllättämään. (Ja oli jokseenkin pakko kommentoida juuri tähän entryyn vaikka hieman vanha olikin, tuo Coconut Cat oli sen verran suuri suloisuus <3)
I stalks thee~ 83
Voi Kata, sinä kommentoit! Sydän, kultaseni, sydän! En huomannut kuin vasta nyt että olit kommentoinut, anteeksi, ne ei tuu mulle sähköpostiinkaan niinko livejuurnalissa ennen. Mutta kuinka hurjan mukavaa jos tykkäät. ^^ Ja oletpa kyllä soma, vielä yhden sydämen saat.
(Coconut cat oli kyllä melko not pleased XD)
Post a Comment