Olen yhä Ranskassa, olen yhä elossa mutta täytynee sanua etten voi yhtä hyvin kuin viimeksi kirjoittaessani. Vaikka toisaalta jopa paljon paremmin kuin viimeksi kirjottaessani. Katsokaas kun jo pitkän aikaa minuun on suhtauduttu täällä hieman nihkeästi ja tylysti. Kukaan ei paljoa enää jaksa hymyillä au pairille tai suoda montaakaan ystävällistä sanaa, kehua tai kiitosta. Mutta ihmekös tuo, kun tämän viikon maanantaina kävi ilmi, etten lainkaan oo sitä mitä oli perheeseen toivottu saapuvan, en työtavoiltani, en kasvatukseltani, ja ennenkaikkea, en edes luonteeltani. Siispä olivat päättäneet että lähettävät minut kotiin kuun lopussa sen kummempia miettimättä. Seuraavana päivänä kuitenkin sattui jotakin odottamatonta: löysinkin uuden työn Keski-Ranskasta. Ravintolasta.Aloitan hotelli La Vigne Blanchen ravintolassa kitchen assistantina pienessä kylässä lähellä Macônia ensiviikon keskiviikkona. Ne tietää etten osaa ranskaa kunnolla, ne tietää ettei mulla oo kokemusta ravintoloista. Ne antaa mulle katon pääni päälle ja ruokaa ja rahaa ja koulutusta, kunhan vain olen motivoitunut, ahkera ja teen työni kunnolla.
Melkein tuntuu niinko joku järjestelis näitä juttuja.
8 comments:
Love you. Despite and because of everything.
Yes, I'm drunk and a bit desperate. But also Yes, I'm serious and I mean it. You're gonna go so far I'm gonna need binoculars to see your smile.
Jeesus! Määhän sanoin et son nyt meijjän puolella ku mää kävin sielä leirillä sitä liehittelemässä : D
You're always in my heart ^^
Unnasi<3
aika kurjaa kun sut tolleen ulos heitettiin, mutta onneksi kävi noin hyvä tuuri. kuulostaa aika unelmalta. :D
Perseestä kyllä toi perhe!! Ovat idiootteja kun eivät osaa arvostaa sun ihanaa ja aitoa olemusta tai sun työtapoja. Joutaaki hivonkuuseen tollanen!
Aivan jumalattoman hirmuisesti ONNEA työpaikasta! Toivottavasti se sitten on kunnollista väkeä täynnä, luulis ainakin kun ovat valmiita ottaa kokemattoman työntekijän, vielä ulkomailta! annat vaan palaa muru! Kyllä ne asiat järjestyy, ei ihanille ihmisille tapahdu mitään pahaa! <3
Pakko sanoa että mitä helvettiä ne au-pairiltaan odottivat jos ei meidän Maaret kelpaa, mutta onneksi jokin Suurempi Voima tuntuu tosiaan vetelevän vähän naruista kulissien takana kun asiat järkkääntyvät noin hyvin. Hiemanhan täällä vanhaa huolettaa miten Maaret siellä suuressa maailmassa pärjää, joten ihanaa että asiat asettuvat uomiinsa ja tulevaisuus on lupausta pullollaan. Olet valtavan rakas, pidä huolta itsestäs ja ilmoittele täälläkin aina silloin tällöin miten menee että tiedän olla huolehtimatta. <3
No niin! Onnea! Tässä taas nähdään että mahdollisuuksille pitää vaan antaa... mahdollisuus iskeä. :D
Hei Maaret.
Luin tän teksin about viikko sitten, mutta kone oli vittupää ja en sitten saanut lähetettyä kommenttia helposti, joten enpä laittanut sitten ollenkaan.
Oon ihan törkeen onnellinen sun puolesta ja sillon kun joskus just ennen nukkumaanmenoa luin tuon sun kirjotuksen, niin mulla tuli vaan ihan kauhean lämmin olo ja tuntu, että nyt sulla asiat menee varmaan just niin ku niiden pitää ja se, mitä sulle nyt tapahtuu on jotain tosi suurta.
Tulin just ite Ranskasta ja harmittaa vähän, että en tienny, että sääkin olit siellä. Olisin voinut olla muutaman päivän pitempään ja ehkä pyörähtää oleiluseudullasi.
Mutta jos nyt aiot pysyä siellä vielä jonkun aikaa, niin ehkä haluaisit jossain vaiheessa kaitsea mua hetken ja esitellä vähän paikkoja siellä, koska oon varmaan ite tulossa takas patonkimaahan, kun ihastuin siihen aivan ikihyviksi reissullani.
Mutta. Onnea!
Marja
Kiitos kaikki ystäväiseni onnitteluista, vaikka taidattekin melkein kaikki Marjaa lukuunottamatta tietää ettei mistään tullutkaan mitään ja olen taas Oulussa.
Marja, haluaisin nähdä sua pitkästä aikaa. Haluaisin tietää mitä sulle kuuluu ja jutella muuten vain. Harmi etten tienny sun Ranskassa olostasi, olis ollu hurjan mukavaa nähdä siellä. Ehkäpä törmäämme jossakin toisaalla, suunnitellusti tai suunnittelematta.
Post a Comment