Two sorts of risotto

Tiedättekö sen tunteen kun rahatilanne on oikeastaan vähän huono ja silti tekisi mieli tehdä jotakin oikein hyvää, mutta kaikki reseptit vaatii jotakin kamalan kallista tai muuten vain ei mistään löytyvää ainesosaa? Minulle kävi vähän sillälailla eilen. Paitsi tosin kuin yleensä siinä tilanteessa päädytään vaan hylkäämään keittokirjat hyllyyn ja mennään tekemään jotakin ei niin erikoista niistä viimeisistä kahdesta tomaatista ja munista*, jotka myöhemmin heitetään pois kun huomataan että ne onkin menneet pilalle ehkä viikko sitten, niin tällä kertaa kävikin toisin.


Bowl Food armas aarteeni sisältää myös muutaman risottoreseptin. En tiedä oonko vielä ehtinyt sanoa koskaan, mutta oon alkanut tykätä risotoista kovasti viimeaikoina. Niitä on niin mukava tehdä ja saan suurta mielihyvää erityisesti siitä äänestä joka aiheutuu kun ensimmäisen kerran kaataa sinne kattilaan vettä riisien ja sipulien joukkoon. Ne maistuu myös hyvälle, tottakai. Oikeastihan risottoon täytyisi käyttää kasvis- tai kanalientä ja valkoviiniä, mutta koska en vieläkään ole saanut keitettyä sitä kanalientä niistä luista jotka odottavat pakastimessa ja koska en ole vielä ollut tarpeeksi varoissani ostaakseni oikeaa valkoviiniä, käytän niiden sijaan aina vain vettä ja sitruunaa. Hyvää tulee silti. Joskus aion silti tehdä risottoa ihan oikeista aineista ja voi kuulkaas! En edes osaa kuvitella miten hyvää se Sitten varmaan on! Nom nom!


Tämä risottoresepti taitaa tosin olla tälle vuodelle vähän myöhässä, sillä parsakausi on tainnut mennä jo melkein ohitse. Anttilassa ei ollut parsaa enää lainkaan, mikä oli kovin huolestuttavaa ja meninkin sitten Herkkuun toivoen kovasti ettei lempparini pettäisi minua. Oli siellä parsaa, oli toki, mutta se oli osittain jo kovin homeessa tai kuivettunutta. Hetken kuluttua kävelin silti onnikkapysäkille onnellisena mukanani nippu vihreää parsaa, sillä eräs kovin ystävällinen myyjä tarjoutui avaamaan kaikki jäljellä olevat parsaniput ja poimimaan sieltä vain parhaat tehdäkseen niistä minulle nipun kun kerroin kuinka kipeästi niitä tarvitsen. Ei se vaan turhaan oo lemppariruokakauppani, nii. Mutta jos nyt enää ei parsaa mistään löytyisikään, niin muistakaa tämä ohje sitten ensivuonna taas! Ja voi kuinka hyvin pistaasit sopivatkaan tähän, niitä älkää jättäkö pois.


Asparagus and pistachio risotto
Originally from Bowl Food

serves 4-6

1 litre vegetable stock
1 cup (250 ml) white wine
1/3 cup (80 ml) extra virgin olive oil
1 red onion, finely chopped
2 cups (440 g) arborio rice
310 g asparagus spears, trimmed and cut into 3 cm pieces
1/2 cup (125 ml) cream
1 cup (100 g) grated Parmesan
1/2 cup (40 g) shelled pistachio nuts, toasted and roughly chopped

Heat the stock and wine in a large saucepan, bring to the boil, then reduce the heat, cover and keep at a low simmer.

Heat the oil in another saucepan. Add the onion and cook over medium heat for 3 minutes, or until soft. Add the rice and stir for 1 minute, or until the rice is translucent.

Add 1/2 (125 ml) hot stock, stirring costantly over medium heat until the liquid is absorbed. Continue adding stock, 1/2 cup (125 ml) at a time, stirring constantly for 20-25 minutes, or until all the stock is absorbed and the rice is tender and creamy. Add the asparagus pieces during the final 5 minutes of cooking. Remove from the heat.

Stand for 2 minutes, stir in the cream and Parmesan and season to taste with salt and black pepper. Serve sprinkled with pistachios.


No niin, ja sitten sen smoked salmon risotto jonka lupasin jo aikoja sitten. Nyt täytynee mainita että siitä on ehkä melkein kaksi viikkoa kun tein sitä ja keksin sen osaksi omasta päästäni, siispä jos kokeilette tätä eikä siitä tule mitään, on se luultavasti aivan minun vikaani ja saatte tulla syyttämään.


Smoked Salmon Risotto

serves, hmm, maybe 2-4. Riippuu ihan siitä ootteko taas niitä isoja miehiä vai pieniä naisia.

1 valkosipulin kynsi pieneksi pilkottuna
1 punasipuli silputtuna
oliiviöljyä
200 g risotto-riisiä
noin 5 dl vettä tai kalalientä varmaan jos sitä on
yhden sitruunan kuori ja puolikkaan mehu
noin 200 g savulohta, pieneksi pöperöksi haarukalla
puolikas ruukku kirveliä lehdet eroteltuna ja silputtuna
jotakin kovaa juustoa, kuten parmesaania, raastettuna
suolaa ja pippuria

Lämmitä vesi (tai se pahuksen kalaliemesi) niin, että se on kiehuvaa kun tarvitset sitä.

Lämmitä oliiviöljy keskikokoisessa kattilassa ja lisää sipulit. Paistele sipuleita miedolla lämmöllä kunnes ovat pehmeitä, mahdollisesti kolme minuuttia. Käännä keskilämmölle ja lisää riisit. Kääntele muutaman minuutin kunnes ovat läpikuultavia, mutta eivät ruskeita.

Nyt tarvitset sitä kiehuvaa lientäsi tai vettä. Kaada risottokattilaan noin 1 1/4 desi kiehuvaa vettä ja käännä lämpö vähän pienemmälle. Tämä on tärkeää, sillä jos nyt lämpöä on liikaa ja vesi kiehuu hullunlailla, riisit kypsyvät vain päältä mutta sisältä jäävät koviksi. Siispä veden täytyy kiehua ja kypsyttää riisit, mutta vain sillä tavalla että se näyttää soveliaalta. Sekoittele kunnes vesi on haihtunut ja imeytynyt melkein kokonaan ja lisää sitten saman verran kuumaa vettä kuin aikaisemmin. Sekoittele taas kunnes vesi on lähes kadonnut ja kaada taas uusi kipollinen ja sekoittele ja jatka samaa rataa, kunnes vesi on loppu ja riisi kypsää. Tähän menee noin 20 minuuttia. Kuulostaako hankalalta? Ei, sitä se ei silti ole, tiedän että pystyt siihen! Lopuksi ota kattila pois liedeltä.

Mausta suolalla ja pippurilla ja lisää sitten savulohi, sitruunan mehu ja kuori, juusto sekä kirveli. Sekoita kaikki sekaisin ja jos risotto ehti jäähtyä, aita kattila takaisin liedelle hetkeksi. Tarkista maku ja tarjoile kirvelinlehdellä koristettuna.


*No, not really. Ennoo koskaan tehnyt päivällistä pelkästään kahdesta tomaatista ja myöhemmin poisheitetyistä munista. Se vaan kuvasi sitä tunnetta aika hyvin.