In which she tells a memory from long ago (dessert included)

Ensimmäinen kerta kun söin tiramisua oli joskus ollessani melko pieni, ehkä vain yheksän tai kymmenen vanha. Olin sillon vierailemassa sen aikaisen toisen parhaan ystäväni, Annan, luona ja hänen vanhempansa olivat käyneet ostamassa tiramisua. En tiennyt sillon mitä se oli tai miltä se maistui, puhumattakaan siitä mistä se oli tehty. Se on ensimmäinen ja viimeinen kerta jonka muistan jollon olisin syönyt oikeaa tiramisua. Hassua etten koskaan muista syöneeni sitä sen jälkeen, koska vaikken muistakaan miltä se sillon maistu, ei se ainakaan pahaa ollut. Muistan vain että mulle kerrottiin tiramisulla olevan jotakin tekemistä kahvin kanssa. Sen päivän jälkeen se jostakin syystä vain haihtui. Kukaan ei puhunut siitä kovin usein, ei tarjonnut sitä eikä ostanut sitä.

Vasta nyt vuosia sen jälkeen oon alkanut taas miettimään että miltähän tiramisu oikeasti maistuu. Tokihan oon syöny jotaki tiramisun makusta suklaata ja muuta, muttei se ole sama. Muutamia viikkoja sitten, kuten taisinki mainita, olin sitten Sannalla kattomassa kokkausleffaa nimeltä No reservations, missä ne söivät tiramisua suoraan tupperwaresta. Muutama päivä myöhemmin löysin juuri sen tiramisureseptin mitä oli siinä leffassakin käytetty (ja myös sen sahramikastikkeen, mutta en usko että kaffir limen lehtiä täällä kovin helpolla jaellaan) ja päätin että nyt vihdoin haluan uudelleen tietää miltä se maistuu. Minkälainen tekstuuri siinä on, miten se laitetaan kokoon ja onko se todella maineensa veroinen jälkiruoka. Ja miksei kukaan koskaan oo tarjonnut sitä missään, onko se ehkä liian hankala tai vaivalloinen tehä vai mitä. Ja sitä paitsi tässä reseptissä oli jotakin erityisen ilahduttavaa ja erityistä: se ei vaatinut käyttämään niitä typeriä keksejä. Minä en halua laittaa keksejä, liian helppoa! Ja sitä paitsi numero kaksi, tästä reseptistä en löytänyt yhtään kommenttia mistään. Muutama oli kyllä kokeillut kai, muttei sitten kuitenkaan kertonut miten se onnistui, mitkä kohdat oli hankalia tai mitään sen tapaistakaan. Päätin että nyt saa tulla muutos, minä kokeilen sitten itse ja kirjotan siitä.


Tiramisu
Serves 4
From the French Culinary Institute for 'No Reservations'

Nick (played by Aaron Eckhardt) serves this rich dessert dish after making pizzas with Kate's young niece Zoe.

For the Genoise Sponge:
3 1/2 ounces caster or superfine sugar
4 eggs
1 3/4 ounces melted butter
3 ounces plain flour
1 ounce good-quality cocoa powder

For the Filling:
1 pound plus
1 ounce mascarpone cheese
2 1/2 ounces caster or superfine sugar
2 egg yolks
3 1/2 ounces Vin Santo
4 to 5 shots espresso coffee
Tia Maria liqueur
3 1/2 ounces good-quality white chocolate, melted
Cocoa powder, for dusting
1 bar good-quality dark chocolate, for shavings

First make the sponge. Preheat the oven to 350 degrees. Whisk the sugar and eggs until they are at ribbon stage. Fold in the melted butter, then fold in the sifted flour and cocoa. Pour the mixture into a lined Swiss roll tin and bake in the preheated oven for 10 minutes. Remove the sponge from the oven when it is done and leave to cool.

To make the filling, put the mascarpone, sugar, egg yolks, and Vin Santo into a bowl and mix until smooth.

To assemble the tiramisu, break up the sponge and press it into the bottom of a shallow dish. Drizzle over the coffee, Tia Maria, and white chocolate. Spoon over the mascarpone filling, then dust liberally with cocoa. Using a large knife, scrape the chocolate towards you to make shavings and arrange these delicately over the top.


Tein muuten uskollisesti reseptin mukaan, paitsi että puolitin kaiken ja en laittanut Tia Mariaa tai mitään muutakaan kahvilikööriä. En myöskään laittanut voita pohjataikinaan ollenkaan, tai no ensimmäiseen taikinaan laitoin mutta siinä samassa ko olin kaatanu sen voin sinne, meni jokin järkyttävästi vikaan ja yhtäkkiä mulla ei ollukkaan enää kananmunavaahtoa. Heitin pois ja tein uuden taikinan, ilman voita sillä kertaa ja onnistui aivan hyvin. Ite asiassa se eräs Le Cordon Bleu-kokkaustekniikkakirja, josta ehkä kerroin viime kerralla, kertoikin että ei tartte välttämättä laittaa voita, mutta se tekee taikinasta täyteläisemmän.
Piti myös paistaa hieman kauemmin, ehkä 15 minuuttia ja.. Ainiin ja tuo on kyllä melko hämmentävä kohta, kun käsketään laittaa "1 ounce mascarpone cheese", koska 1 ounce ei oo grammoissa lähes yhtään mitään. Päätin siis liberaalisti että se tarkottaa 1 pound ja puolittamalla siitä tuli 250 grammaa. And all was well again in the kingdom of thee very confusing recipe.


Tiiättekö, minusta on tosi omituista että nykyään huomaan usein puhuvani jostakin mitä tapahtu tai oli sillonko "olin pieni". Ehkä vielä sitäkin kummallisempaa on tosin se, että jos sanon että kymmenen vuotta sitten, niin se ei enää välttäättä tarkotakkaan että "no joskus sillon tosi kauan sata vuotta sitten", vaan se tarkottaa ihan oikiasti kymmentä vuotta. I'm growing older.

On the other news, tässä muutama päivä sitten tapahtu jotaki melko kummaa jonka ansiosta haluatte ehkä tarkkailla Kalevaanne ens sunnuntaina. Just saying.

Heinäkuun alusta lähtien oon yrittäny hurjan ahkerasti harjotella matikkaa. Muutama päivä sitten huomasin että oho, tahti oliki vähän liian hidas ja oon nyt suunnilleen neljässä päivässä kertaillu kahen kirjan asiat että ehtisin. Vielä kaksi kirjaa jäljellä, sitten voin viimesen viikon harjotella vaikeimpia laskuja kaikista ja sitten oon ehkä valmis kertauskurssille.

Ainiin, Laura tuli kotiin muutama viikko sitten. Nyt tuntuu jotenkin taas.. täydemmältä tämä koti.


No, haluatte varmaan kuulla millaista siitä tiramisusta sitten tuli?

Ehkä sanon vaan etten kovin helpolla voi käydä jääkaapilla syömättä edes yhtä lusikallista.